Lasten huoltajuus, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus
Älä jää ongelmien kanssa yksin
Varaa aika ilmaiseen alkukeskusteluun, niin autamme asiassa
Meiltä saat ihmisläheistä ja osaavaa oikeudellista apua lasten huoltoriidoissa, elatusapuasioissa ja avioerotilanteissa. Palvelemme ositukseen ja omaisuuden erotteluun liittyvissä kysymyksissä.
Lapsen huolto ja asuminen
Erotilanteessa on ratkaistava, miten lapsen huoltajuus järjestetään ja kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lakitoimistomme avustaa asiantuntevasti ja luottamuksella lapsen asumiseen ja huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Voit ottaa meihin helposti yhteyttä ja varata maksuttoman alkuneuvottelun, jossa tilanteenne käydään läpi. Olemme asiakasta kuunteleva ja helposti lähestyttävä lakitoimisto. Lapsia koskevissa asioissa tämä on ensiarvoisen tärkeää.
Lasten huoltoon ja asumiseen liittyvät asiat on mahdollista sopia vanhempien kesken tai lastenvalvojalla. Tuomioistuimessa lapsiasioita sovitellaan asiantuntija-avusteisessa sovittelussa. Sovitteluun osallistuu tuomarin lisäksi asiantuntijajäsen, joka on yleensä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Sovittelu on aina vapaaehtoista, joskin suositeltavaa, koska se on usein lapsen edun kannalta suotuisa vaihtoehto. Lisäksi sovittelu on edullinen ja nopea ratkaisu.
Jos sovintoa ei löydy, asiaa käsitellään käräjäoikeudessa riita-asian oikeudenkäynnissä. Tällöin käräjäoikeus ratkaisee asian lapsen vanhemman tekemällä hakemuksella. Käräjäoikeus päättää lapsen huoltomuodosta ja siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Käräjäoikeus hankkii yleensä sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen, jossa selvitetään esimerkiksi vanhempien asuintilannetta ja lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Me olemme asiakkaan oikeudellisena apuna koko prosessin ajan. Tähtäämme riitaisassakin tilanteessa siihen, että lopputulos vastaa sinun ja lapsesi etua. Ota yhteyttä ja varaa maksuton alkuneuvottelu, jossa kartoitamme tilanteesi ja sen, miten voimme auttaa.
Lapsen tapaamisoikeus
Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeus on myös vanhemman oikeus. Tietyissä tilanteissa lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata myös muuta läheistä henkilöä, kuten isovanhempaa. Lakitoimistomme auttaa kaikissa lapsen tapaamisoikeutta koskevissa asioissa.
Vieraannuttaminen on ilmiö, joka tarkoittaa sitä, että lapsen kanssa asuva lähivanhempi yrittää estää sovittujen tapaamisten toteutumisen. Tällöin asiassa voi olla tarpeen hakea täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Se tarkoittaa sitä, että käräjäoikeus velvoittaa uhkasakon uhalla vanhemman mahdollistamaan tapaamiset.
Lapsen elatusapu
Eron jälkeen toinen vanhempi voi olla velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Lakitoimistomme auttaa elatusapuasioissa joko vanhempien keskinäisen sopimuksen kautta tai oikeudenkäynnissä. Elatusavun määrän määrittämisessä käytetään käytännössä elatusapulaskuria, jolla elatusavun oikea määrä voidaan selvittää. Jo määrättyä elatusapua voidaan muuttaa, jos vanhemman olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikainen tulojen lasku tai nousu taikka työttömyys.
Usein kysyttyä
Tarvitsen juristin huoltajuuskiistaan - mitä tehdä?
Jos tarvitset apua lasta koskevassa huoltajuuskiistassa, ota ensimmäisenä meihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Keskustellaan tilanteesta ja siitä, millaisia jatkotoimenpiteitä se edellyttää. Selvitämme huolellisesti, onko asiassa edellytyksiä sovinnolle vai onko asia ratkaistava käräjäoikeudessa oikeudenkäynnissä. Hoidamme asiat aina lapsen etuun keskittyen. Panostamme siihen, että asiassa löydetään sovinnollinen ratkaisu, koska sovinto yleensä on pitkäjänteinen ratkaisu lapsen edun kannalta. Jos asiaa ei voida sopia, ajamme päämiehen asiaa määrätietoisesti ja ammattitaitoisesti käräjäoikeudessa.
Eron jälkeen on tärkeää, että lapsen yhteydenpito kumpaankin vanhempaan säilyy. Lapsella on oikeus tavata myös sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Kannattaakin olla mahdollisimman pian yhteydessä juristiin, jotta lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät asiat tulevat asianmukaisesti ratkaistuiksi.
Mitä huoltoriita maksaa?
Kaikissa tapauksissa selvitämme, onko asiakkaalla mahdollisuus saada maksuton oikeudenkäynti valtion varoista. Valtion oikeusapua voidaan myöntää lapsiasioihin niin follo-sovitteluun, eli asiantuntija-avusteiseen sovitteluun, kuin oikeudenkäyntiinkin. Näin ollen kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus saattaa lapsia koskevat asiat oikeuden käsiteltäväksi. Tärkeintä on lapsen oikeuksien ja etujen täyttyminen kaikissa tilanteissa.
Käräjäoikeuden Follo-sovitteluun osallistuu lasten huoltoasioihin erikoistunut tuomari ja lapsiasioihin perehtynyt sosiaalityöntekijä tai psykologi, joka auttaa vanhempia pääsemään sovinnolliseen ratkaisuun lasta koskevissa asioissa. On vanhempien etu, että heillä on sovittelussa mukana lakimiesavustaja. Oma avustaja toimii oikeudellisena neuvonantajana sovintoneuvotteluissa ja auttaa pääsemään parhaaseen lopputulokseen.
Kuka on lapsen huoltaja?
Vanhempien eron jälkeen pääsääntö on yhteishuoltajuus eli se, että kumpikin vanhempi toimii yhdessä lapsen huoltajina. Toisinaan on kuitenkin lapsen edun mukaista, että toinen vanhempi on lapsen yksinhuoltaja. Yksinhuoltaja päättää yksin lapsen asioista, kun taas yhteishuollossa vanhemmat päättävät asioista yhdessä. Me autamme arvioimaan, millainen huoltoratkaisu kussakin tapauksessa on lapsen edun mukainen.
Yhteishuollossa vanhempien päätösvaltaa voidaan jakaa siten, että toinen vanhempi saa laajemman päätösvallan esimerkiksi lapsen terveydenhuollosta, koulunkäynnistä tai passista. Osaamme antaa kussakin tapauksessa juuri sinun tilanteeseesi parhaiten sopivan arvion.
Lapsi voidaan määrätä toisen vanhemman yksinhuoltoon, jos vanhemmat eivät pysty yhdessä päättämään lapsen asioista. Yhteishuoltajuus voi olla niin riitaisaa, että lasten tärkeiden asioiden hoitaminen vaikeutuu tai estyy kokonaan. Tällaisissa tilanteissa yksinhuolto voi olla lapsen edun mukainen ratkaisu. Yksinhuoltajuuden puolesta puhuu se, että toisella vanhemmalla on vakavia päihdeongelmia tai hän on väkivaltainen. Asiaa arvioidaan aina tapauskohtaisesti siitä näkökulmasta, kykeneekö vanhempi toimimaan huoltajana ja huolehtimaan lapsesta.
Kumman vanhemman luona lapsi asuu eron jälkeen?
Vanhempien eron jälkeen tulee ratkaista, kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan. Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Vanhemmat voivat sopia myös lapsen vuoroviikkoasumisesta, jolloin lapsi on vuoroviikoin vanhempiensa luona. Tällöinkin lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain toisen vanhemman osoitteessa.
Mikä on lapsen tapaamisoikeus?
Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Lapsen ja etävanhemman tapaamiset on syytä kirjata tarkasti ja laatia tapaamisiin selkeät säännöt. On tärkeää, että tapaamiset toteutuvat sovitusti ja kumpikin vanhempi sitoutuu tapaamisiin. Lapsen tapaamisista voidaan tehdä sopimus lastenvalvojalla, mutta riitaisassa tilanteessa lapsen tapaamisoikeus on ratkaistava käräjäoikeudessa follo-sovittelussa tai oikeudenkäynnissä.
Tapaamisoikeuden laajuutta harkittaessa otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä, kehitysvaihe ja lapsen ja vanhemman suhde. Lapsen ja vanhemman tapaamiset voidaan perustellusta syystä määrätä valvotuiksi tai tuetuiksi. Valvotut tapaamiset tarkoittavat sitä, että vanhempi ja lapsi tapaavat valvotussa tapaamispaikassa esimerkiksi hyvinvointialueen perheoikeudellisessa yksikössä. Perustellusta syystä tapaamisiin voidaan määrätä valvotut vaihdot. Se tarkoittaa sitä, että vanhempi luovuttaa lapsen tapaamiseen valvotussa paikassa. Tällöin vanhemmat eivät kohtaa toisiaan lapsen siirtyessä toisen vanhemman luokse.
Mitä voin tehdä, jos en saa tavata lastani?
Lapsella on oikeus tavata kumpaakin vanhempaansa. Joskus toinen vanhempi estää lapsen ja etävanhemman tapaamiset kokonaan. Jos vanhempi ei luovuta lasta tapaamisiin, toinen vanhempi voi hakea käräjäoikeudelta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Tämä edellyttää, että asiasta on vahvistettu sopimus tai annettu käräjäoikeuden päätös. Täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa lapsen kanssa asuvan vanhemman luovuttamaan lapsen tapaamisiin. Jos et saa tavata lastasi, kannattaa ottaa mahdollisimman pian yhteyttä juristiin, jotta tapaamisoikeus saadaan toimimaan.
Vieraannuttaminen tarkoittaa sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi tietoisesti estää lapsen ja etävanhemman tapaamisia. Mitä pidempi tauko lapsen ja etävanhemman tapaamisiin tulee, sitä enemmän lapsi voi vieraantua vanhemmasta. Tämän vuoksi on tärkeä ottaa yhteyttä lakimieheen ja toimia nopeasti, jos lapsen tapaamiset ovat estyneet toisesta vanhemmasta johtuen.
Lapsen elatusapu ja elatustuki
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta elatuskykynsä mukaan. Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Elatusavun suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn perusteella. Jos etävanhemmalla ei ole elatuskykyä, lapsi saa elatustukea Kelasta. Elatustuen saaminen edellyttää, että elatusavusta on tehty sopimus tai annettu tuomioistuimen päätös. Elatusavun määrä arvioidaan Oikeusministeriön ohjeen perusteella:
https://oikeusministerio.fi/usein-kysyttyja-julkaisuja. Me autamme arvioimaan kussakin tapauksessa elatusavun määrän.
Mitä tarkoittaa olosuhdeselvitys?
Tuomioistuin tekee lapsen huoltoa koskevissa asioissa ratkaisun aina lapsen edun mukaisesti. Usein tuomioistuimet pyytävät sosiaalihuollosta niin kutsutun olosuhdeselvityksen, jossa selvitetään lapsen olosuhteet kummankin vanhemman luona sekä kuullaan molempia vanhempia. Selvityksen tekevät yleensä sosiaalityöntekijät. Olosuhdeselvityksen tekijät eivät ratkaise asiaa, vaan selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tärkeää tietoa asian ratkaisemisen tueksi.
Huoltoriidan käsittely voi kestää pitkään, jos siinä laaditaan olosuhdeselvitys. Ennen kuin asia on tuomioistuimessa lopullisesti ratkaistu, vanhempi voi vaatia käräjäoikeudelta kiireellisen väliaikaismääräystä lapsen huollosta, tapaamisista tai asumisesta. Jos tuomioistuin antaa väliaikaismääräyksen, se on voimassa siihen saakka, että asia on lopullisesti ratkaistu.
Mikä merkitys lapsen mielipiteellä on huoltoriidassa?
Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen mielipide huomioidaan lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen mielipide voidaan ottaa huomioon esimerkiksi lapsen asumisesta tai tapaamisista päätettäessä. Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys, sitä suurempi painoarvo hänen mielipiteelleen on annettava. Lähtökohtaisesti 12-vuotias lapsi saa ilmaista mielipiteensä omassa asiassaan, mutta myös nuorempaa lasta voidaan kuulla hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.
Vastaukset kysymyksiin on laatinut: Noora Lähteenmäki-Meriluoto, Lakimies, varatuomari
Ota yhteyttä
Voit ottaa yhteyttä myös oheisella lomakkeella, vastaamme mahdollisimman pian. Yhteydenotto on luottamuksellinen. Ensimmäinen yhteydenotto ja alkuneuvottelu on maksuton.